Matkabingo

Tulosta tästä hassun hauska matkabingo lapsille sekä aikuisille. Sopii ajankuluksi mökki- loma- tai mummolamatkalle. Muista ottaa mukaan kyniä!

Huom. Aikuisten bingo saattaa aiheuttaa närää Audin tai BMW merkkisten autojen omistajissa. Älä käytä bingoa mikäli ajat.

Matkabingo lapsille

 

Matkabingo aikuisille

Tukea vanhemmuuteen ja jaksamiseen

Vähäiset yöunet ja puklupyykit, check. Helli, hoida, tiskaa ja touhua, check. Monelle vauvan vanhemmalle on tuttua, että arki vie veronsa. Arkitilanteiden taustalla väsyttävät vähemmän puhutut vanhemmuuden tunteet, jotka usein jäävät kunnolla kohtaamatta. Vauvan tulo näkyy konkreettisesti siinä, että koti täyttyy erinäisistä vauvatarvikkeista. Vanhemman mieli ja keho täyttyvät yhtä lailla lukuisilla ajatuksilla, kysymyksillä ja tunteilla, oli sitten kyseessä ensimmäinen tai viides lapsi. Kun elämään tulee energiapakkaus, joka näyttää todelliset tarpeensa ja tunteensa, haastaa vastaamaan niihin 24/7, pyrkii pysäyttämään tähän hetkeen ja päästämään ihan lähelle, niin iholle kuin sydämeen, on aikuinen luonnollisesti pyörällä päästään. Usein saatetaankin sanoa ”mun pää räjähtää”. Noh, vähän niin on meille vanhemmille tarkoitus käydäkin 😉

Lasten hoitaminen ei lopulta ole niin vaikeaa kuin on oman pään kanssa pärjääminen. Kaiken hyvän lisäksi päässä pyörii helposti paljon huolia, hoidettavia asioita, vaatimuksia ja ihmissuhdekoukeroita. Olemme elämän varrella oppineet tietynlaisia toimintatapoja, joilla olemme selvinneet matkan varrella. Kun sitten tulee se pieni, joka mullistaa kaiken ja alkaa opettaa elämää uudesta näkökulmasta, ovat totutut tavat koetuksella. Jonain päivänä huomaa toimivansa kuin äitinsä ja isänsä ehkä niissäkin asioissa, joissa oli päättänyt tehdä toisin. Syntymästä saakka pieni vauva haastaa etsimään oman tavan olla vanhempi, ei kasvatusoppaista, vaan kuuntelemalla itseä ja lasta. Jossain kohtaa matkaa väsymys on taattu ja saattaa tuntua, että vanhemmuudessa ei mikään riitä. Mutta se viesti ei ole vauvan.

Jo masusta asti vauva pyytää: ole läsnä ja rakasta – se riittää. Tätä meistä vanhemmista jokainen opettelee, se on se kasvumatka, jolle lapsi meitä pyytää yhtä matkaa mukaansa. Kasvukivuilta ei voi välttyä, mutta mahdollisuus on saada jotain paljon suurempaa: oppia, mitä todella on rakastaa. Itseä ja toista.

Jos jossain kohtaa matkaa kaipaat vierellä kulkijaa, perhevalmentaja Tiia Lehmussola Yhdessä Äitiys- ja perhepalveluista tapaa sinut tai koko perheesi mielellään. Tiia jakaa sitä, mitä on koulutuksissaan, lapsi- ja perhetyössä ja elämässään äitinä oppinut ja oivaltanut lapsista, vanhemmuudesta, tunteista, ihmissuhteista ja perhe-elämästä. Tiian tehtävä on tukea vanhempaa voimaan itse hyvin, ymmärtämään arkitilanteiden taustalla vaikuttavia syvempiä tekijöitä, kuuntelemaan järkeä, tunteita, intuitiota ja tukemaan omaa lasta entistäkin paremmin. Ota yhteyttä, kun lapsen toiminnassa, tunteissa, perhesuhteissa tai arjen sujuvuudessa jokin askarruttaa ja haluat lähteä muuttamaan tilannetta parempaan. Tutkitaan yhdessä asiaa ja löydetään juuri teille sopivia keinoja teille sopivaan tahtiin. Voit myös tulla mukaan tuleville luennoille ja kursseille. Tervetuloa lukemaan lisää www.yhdessapalvelut.fi ja seuraamaan facebook.com/lehmussola.

 

 

 

Koliikista

Koliikki määritellään yleensä vauvan pitkään jatkuvaksi itkujaksoksi, joka ajoittuu yleensä iltaan ja yöhön. Osalla vauvoista kipuun viittaavaa itkua on pitkin päivääkin.  Itkuun ei auta vaipanvaihto, syöminen eikä rauhoittelu. Tarkkaa syytä ei itkulle ole löydetty, eikä voida varmasti tietää itkeekö vauva vatsan alueen kipujaan, lihaskipujaan vai hermostuneisuuttaan. Vauva ei kuitenkaan itke vahvistaakseen keuhkoja, se on varmaa. Koliikkioireet alkavat yleensä noin kahden viikon iässä ja jatkuvat hoitamattomina 3–4 kuukauden ikään, puolella koliikkivauvoista jopa 6 kuukauden ikään asti.

Vaikka vauvan itkua on luonnollinen tapa kommunikoida, ovat erityisen paljon itkevät vauvat stressitilassa, mikä tulee huomioida vauvan hoidossa. Esimerkiksi koliikista tai refluksista johtuvat pitkät itkujaksot johtavat vauvan stressitilaan. Myös nälkä aiheuttaa vauvalle stressitilan, jos vauva joutuu itkemään kipuaan pitkään. Kaikki vauvat hyötyvät hellimisestä, mutta itkuisten vauvojen kohdalla helliminen on entistäkin tärkeämpää. Vauva tarvitsee paljon syliä, silittelyä, kylvettämistä ja hierontaa sekä esimerkiksi rasvausta luonnollisilla rasvoilla. Vauvalle ei voi antaa liikaa läheisyyttä!

 

Mitä piilee vauvan koliikin takana?

Vauvan koliikkioireita ei tarvitse eikä tule kestää. Useimpia koliikkiin johtaneita oireita voidaan helpottaa hoitamalla vauvaa ja äitiä kokonaisvaltaisesti. Jos koliikkioireita pidetään luonnollisina eikä vauvaa yritetä auttaa, voivat koliikkioireet noidankehämäisesti vain pahentua vauvan hakiessa lohtua syömällä.

 

Koliikin mahdollisia syitä

Koliikkioireet muodostuvat todennäköisesti useamman tekijän summasta eikä täyttä varmuutta syistä voida aina tietää. Tärkeintä on kuitenkin tietää, että useisiin oireiden aiheuttajiin voidaan vaikuttaa ja oireita yleensä saadaan vähintään lievennettyä.

Yksi tärkeimmistä syistä on vauvan ruoansulatusjärjestelmän keskeneräisyys. Ruoansulatusjärjestelmä kehittyy lapsen kolmen ensimmäisen vuoden aikana ja ensimmäiset 3–4 kuukautta ovat erityisen herkkää aikaa. Vastasyntyneen ruoansulatusjärjestelmä on yleensä kehittynyt käsittelemään äidinmaidon koostumuksen, mutta äidinmaito saattaa myös aiheuttaa vauvalle oireita.

Ruoansulatuksen heikkeneminen voi aiheuttaa vauvalle kivuliaita vatsavaivoja. Kolekystokiniini-suolistohormonin riittämätön erittyminen erityisesti klo 18-24 aikaan saattaa olla ruoansulatuksen toiminnan heikkenemisen taustalla. Hormonin tehtävänä on saada rasvojen ja valkuaisaineiden pilkkomiseen osallistuva sappirakko toimimaan. Paksusuolen käymistilaan on saattanut toisin sanoen johtaa valkuaisaineiden ja/tai rasvojen huono pilkkoutuminen suolistossa. Tämä käymistila johtaa turvotukseen ja vaikeuttaa myös hengitystä. Erityisesti maitotuotteiden valkuaisaineiden (erityisesti kaseiini) erittyminen äidinmaitoon ja kulkeutuminen sitä kautta vauvan suolistoon voi aiheuttaa oireita.

Kiertäjähermon toiminnan häiriintyminen voi olla myös koliikkioireiden taustalla. Kiertäjähermo hermottaa mm. ruoansulatuskanavaa ja palleaa, ja sitä kautta oireita voi syntyä suolistoon. Hermo voi joutua pinteeseen niskan lihaksien kireydestä johtuen, mikä on voinut saada alkunsa jo kohdussa tai pitkittyneessä tai nopeassa synnytyksessä.

Lonkankoukistajien lihaskireys voi myös vaikeuttaa vatsan toimintaa, koska paksusuolen alku ja loppu kulkevat lonkankoukistajien alta. Vauvalle annettava D-vitamiinilisä ja äidin käyttämät rasvat sekä magnesiumin puute äidillä ja vauvalla voivat myös aiheuttaa oireita Myös vauvan pitäminen pitkiä aikoja turvaistuimessa tai babysitterissä vaikuttaa ruoansulatukseen, koska sisäelimet joutuvat liian ahtaalle.

Hermojärjestelmän tai aistitoimintojen kehittymättömyys on myös yksi vauvan itkuisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Suolisto ja hermojärjestelmä ovat yhteyksissä toisiinsa, minkä huomaa aikuisellakin esimerkiksi jännityksen aiheuttamana vatsakipuna tai ripulina.

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä on huomioitava, että vauvat ovat hyvin herkkiä aistimaan kodin tunnelmaa, erityisesti äidin tunteet. Jos äiti on syystä tai toisesta stressaantunut tai esimerkiksi huolissaan vauvasta,  aistii vauva tämän herkästi ja reagoi tähän tunteeseen. Vauvoja ei siis pysty hämäämään, ja siksi äidin hyvinvoinnista huolehtiminen on yhtä tärkeää kuin vauvan hyvinvoinnista huolehtiminen, koska ne ovat suorassa yhteydessä toisiinsa. Pitkää äidit siis huolta vauvanne lisäksi itsestänne!

Vauvan koliikkioireita voidaan helpottaa esimerkiksi vyöhyketerapeuttisella vauvahieronnalla, vyöhyketerapialla, äitiyskiropraktiikalla, osteopatialla ja homeopatialla. Sopiva hoito riippuu siitä, mikä vauvan oireiden taustalla on. Asiantunteva terapeutti huomioi vauvan ja äidin kokonaisvaltaisesti ja yhdistää tarpeen mukaan hoitoon myös ohjausta esimerkiksi ruokavaliosta ja vauvan hoidosta.

Lue lisää koliikkivauvan hoidosta: http://yhdessapalvelut.fi/portfolio/koliikkivauvan-hoito

 

Äitiysfysioterapeutti

Äitiysfysioterapeutti on erikoistunut raskausajan ja synnytyksen jälkeiseen fysioterapiaan ja tukee äitiä kokonaisvaltaisesti voimaan hyvin. Äitiysfysioterapeutti on omiaan tukemaan synnytykseen valmistautumisessa ja toisaalta siitä palautumisessa. Raskausaikana ja synnytyksen jälkeen äidillä voi olla erilaisia kipuja ja niiden hoitoon sekä ennaltaehkäisyyn voi hakea äitiysfysioterapeutilta apua.  Lantionpohjan lihasten harjoittelu kannattaa aloittaa viimeistään raskausaikana. Synnytyksen jälkeen voi lantionpohjaan kontaktin saaminen olla haasteellista ja joskus uuden yhteyden luomisessa on tarpeen hakea apua. Äitiysfysioterapeutti on myös erikoistunut suorien vatsalihasten erkauman kuntouttamiseen.  Sektio- ja episiotomia-arpien hoito on oleellinen osa äitiysfysioterapiaa, sillä kiinnikkeiset arvet vaikuttavat kehoon laajalti.

Lue lisää äitisyfysioterapiasta: http://yhdessapalvelut.fi/portfolio/aitiysfysioterapia

 

Lähteet:

Rikala, Kirsi (2009) Koliikkiopas – Vauvan vatsa kuntoon hieronnalla ja ruokavaliolla. Tammi.

Lind, Anna-Kaarina (2008) Vyöhyketerapia ja refleksologia koliikkivauvan hoidon tukena. Medika Nova Oy.

 

 

 

 

 

Synnytyksen jälkeinen seksuaalisuus

Lapsen syntymä on uusi elämäntilanne koko perheelle. Seksuaalisuus ja seksi on saattanut jäädä jo raskauden ajalta taka-alalle mahdollisten loppuraskauden vaivojen vuoksi. Myös synnytyksen jälkeen seksi voi olla vieras ja pelottavakin asia.  Synnytyksen jälkeinen seksuaalisuus varmasti mietityttää meidän naisten lisäksi myös kumppaneitamme.  Seksuaalisuus edelleenkin saattaa olla asia, jota pidetään henkilökohtaisena eikä seksuaalisuutta välttämättä käydä läpi neuvolakäynneillä. Kuitenkin kehomuutosten lisäksi myös psyykkiset muutokset vaikuttavat seksuaalisuuteen.

Synnytyksen jälkeen seksi jää väistämättä hetkeksi, jälkivuodon (2-6 viikkoa) aikana ei yhdyntää suositella tulehdusriskin vuoksi, jos kuitenkin yhdyntää harrastaa on suositeltavaa käyttää kondomia. Hormonaaliset muutokset saattavat tehdä limakalvoista kuivat ja yhdynnän epämiellyttäväksi. Tähän apuna kannattaa käyttää laadukkaita vesi- tai silikonipohjaisia liukuvoiteita tai pyytää lääkäriltä esim. jälkitarkastuksen yhteydessä estrogeenia paikallishoitona kuivien ja hauraiden limakalvojen hoitoon. Myös lantiopohjalihasten oikea ja säännöllinen treenaaminen lisää seksuaalista nautintoa yhdynnässä. Lantiopohjalihasten treenaamiseen käytettyjä apuvälineitä, kuten geishakuulia olisi hyvä käyttää vasta jälkitarkastuksen jälkeen. Erilaisia asentoja ja paikkoja kannattaa rohkeasti kokeilla kumppanin kanssa ja se voi tuoda uudenlaista kipinää lakanoiden väliin. Seksiä kannattaa pikkuhiljaa kokeilla, omaa kehoaan kuunnellen. Seksiä ei kannata kuitenkaan jättää liian pitkäksi aikaa, sillä jo puolen vuoden seksittömyys voi aiheuttaa kynnyksen seksin uudelleen harrastamiseen tai heikentää parisuhteen kommunikointia.

Lapsen syntymän myötä tilanne on uusi koko perheelle. Puoliso saattaa tuntea mustasukkaisuutta tai ulkopuolisuutta uuden perheenjäsenen tulosta tai synnyttänyt kokee kehonsa muuttuneen niin, ettei koe itseään enää viehättäväksi kumppanin silmissä. Oman ja toisen seksuaalisuuden huomioiminen esimerkiksi pienillä huomionosoituksilla, ihailulla, kosketuksessa on tärkeää. Myös puolison kanssa puhuminen uudesta elämänmuutoksesta on äärimmäisen tärkeää. On tärkeää, että vanhemmuuden rinnalla pidetään huolta myös parisuhteesta. Jos parisuhde, seksi tai oma seksuaalisuus tuntuu synnytyksen jälkeen muuttuneen tai synnytykseen liittyy traumoja, kannattaa hakea apua omasta neuvolasta tai seksuaalineuvojalta. Pitää kuitenkin muistaa, että jokaisella on oikeus kieltäytyä seksistä, kuitenkin hellävaraisesti niin, ettei torju tai loukkaa toista.

Seksuaalisuus osana ihmisyyttä

Seksuaalisuus on perustarve ja osa persoonaa jokaisessa meissä. Se on ihmisyyden osa, jota ei voida erottaa muista elämän osa-alueista. Seksuaalisuus ei ole yhteenveto elämämme eroottisista piirteistä eikä seksuaalisuus ole yhdynnän synonyymi. Seksuaalisuus on mukana energiassa, joka saa meidät etsimään rakkautta, lämpöä, läheisyyttä ja ihmissuhteita. Seksuaalisuus vaikuttaa ajatuksiin, tunteisiin tekoihin ja reaktioihin sekä on yhteydessä henkiseen ja ruumiilliseen terveyteemme.

Seksuaalisuus onkin läsnä elämässä syntymästä kuolemaan ja jokainen itse on oman seksuaalisuutensa asiantuntija. Aikuisuuden seksuaalisuus kehittyy jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Se on kytköksissä siihen, miten lapsuudessa on hoivattu, ihailtu ja pidelty. Se perustuu myös kykyyn ja haluun antaa ja vastaanottaa ihailua. Eniten seksuaalisuuden kehitykseen merkitsevät jokapäiväiset viestit, joita lapselle annetaan heidän arvokkuudestaan, merkityksestään ja seksuaalisuutensa tärkeydestä. Vakavimmat ongelmat seksuaalisuuden kehitykselle tapahtuvat juuri nuoruudessa. Hyväksikäytön ja hylkäämisen lisäksi, yhtä vahingollista on, jos lasta jatkuvasti estetään seuraamasta luonnollista uteliaisuuttaan.

Mielen seksuaalisuus toimii jatkuvasti aktiivisena asiana jokapäiväisessä elämässämme, jos sallimme sen itsellemme. Merkittävä osa seksuaalisuuden prosessoinneista tapahtuu alitajunnassa. Tiedostamisen voi estää se, jos mieli on lukittuna johonkin muihin asioihin, kuten vakaviin ongelmiin elämässä. Joillekin ihmisille seksi voi olla turhauttavaa ja toistuvien ongelmien lähde, mutta useimmille elämää rikastuva asia ja auttaa tuntemaan oman olon paremmaksi. Seksi voi olla keskeinen osa identiteettiä, se tarjoaa väylän ilmaista itseään ja luoda omaa kehonkuvaa. Seksi myös edistää merkittävällä tavalla parisuhteiden onnellisuutta ja sitoo kumppaneita toisiinsa. Ja jos se ei suju, se voi olla myös ratkaisevassa asemassa siihen, että kahden ihmisen tiet erkanevat.

Mielen seksuaalisuus on siis hieno voimavara. Seksuaalisuutemme värittää arkipäiväämme, johdattaa nautinnollisiin kokemuksiin sekä tekee mahdollisesta parisuhteesta kokemisen arvoisen elämyksen. Seksuaalisella tyytyväisyydellä onkin suuri yhteys parisuhteen ja koko elämän onnellisuudelle. Ajattelun ja keskittymisen avulla voi vaikuttaa paljonkin omaan seksuaalielämään ja sen nautittavuuteen, kun taas kielteiset ajatukset voivat johtaa kielteisiin tunteisiin ja nautinnon estymiseen. Kielteisissä ajatuksissa ovat esimerkkeinä ne ajatukset, ettei usko näyttävänsä hyvältä kumppanin silmissä, pelko omasta seksuaalisesta epäonnistumisesta, ajatukset passiivisuudesta, kontrolloiduksi tulemisesta, hyväksikäytöstä, irrallisuudesta ja kiintymyksen puuttumisesta. Tyytyväisyys syntyy siitä, että on tyytyväinen siitä mitä itsellä jo on. Tyytymättömyys ja kärsimys syntyvät taas siitä, jos haluaa jotain sellaista mitä ei voi saada. Tämä periaate sopii myös hyvin seksuaalielämään.

Vaikka seksuaalisuus onkin yksi elämän peruspilareista, tuntuu että siitä edelleen vaikea puhua arjessa. Terveydenhuollossa, varsinkaan julkisen puolen terveydenhuollossa seksuaalisuutta harvoin huomioidaan. Tieto seksuaalisuudesta jää kovin pitkälti oman aktiivisuuden varaan. Miksi seksuaalisuudesta sitten on niin vaikea puhua? Monet varmasti ajattelevat seksuaalisuuden olevan ihmisen oma asia, mutta jos on vaikka ongelmia parisuhteessa, itsetunnossa, seksin harrastamisessa, tukea ja apua saattaa olla yllättävän vaikea saada. Seksuaalisuudesta ja varsinkin ongelmista voi olla vaikea puhua jopa läheisille.

Jokaisen meistä tulisi tarkastella ainakin kerran elämässään omaa seksuaalisuuttaan, sen historiaa ja nykyhetkeä. Onko minun seksuaalisuuteni sellaista, kun sen haluaisin olevan? Onko seksielämäni tyydyttävää ja jos ei niin miksi? Miten voisin omalta osaltani parantaa seksuaaliterveyttäni? Myös seksuaalineuvojalta saa apua seksuaaliterveyttä koskeviin asioihin ja ongelmiin, eikä asioiden kanssa kannata jäädä yksin.

 

 

Blogitekstin kirjoittaja:

Koulutukseltani olen seksuaalineuvoja ja sairaanhoitaja. Ihmisten seksuaaliterveyden ylläpitäminen ja seksuaaliongelmissa auttaminen ovat lähellä sydäntäni. Seksuaalisuus kuuluukin kaikille, ikää tai sukupuolta katsomatta. Seksuaalisuus on monialainen käsite eikä missään nimessä vain yhdynnän synonyymi. Seksuaalisuuteen kuuluu mm. kulttuuri, asenteet, media, seksi, suhteet, minäkuva, historia. Valitettavasti oman seksuaaliterveyden ylläpito ja mahdollisten ongelmien ratkaisu mielletään usein ihmisen omaksi henkilökohtaiseksi asiaksi ja kynnys avun hakemiseen voi olla suuri. Kuitenkin jos oma seksuaaliterveys jostain syystä ei voi kovin hyvin, se vaikuttaa usein myös henkiseen ja fyysiseen terveyteen. Toivon, että ihmisillä olisikin matalampi kynnys hakeutua seksuaalineuvojalle, jos oma seksuaalisuus mietityttää.

Seksuaalineuvonnassa voidaan käsitellä hyvinkin intiimejä ja arkojakin asioita, joten seksuaalineuvonta on täysin luottamuksellista sekä yksilöllistä. Seksuaalineuvonnasta voit saada apua ja tukea mm. parisuhteeseen, oman itsetunnon ja identiteetin vahvistamiseen, haluttomuuteen, orgasmi- tai erektio-ongelmiin, yhdyntäkipuihin, synnytyksen jälkeiseen seksuaalisuuteen ym.  Seksuaalineuvontaan voi tulla yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Koskaan ei ole liian myöhäistä hakea apua ja tulla keskustelemaan.

Pidän omaa seksuaalineuvonta vastaanottoa Turun Verkahovissa. Vastaanotolle saa tulla kuka tahansa. Minut saa kiinni puhelimitse tai ajanvarauksella. Teen myös luentoja ja koulutusta seksuaaliterveydestä. Jos oma tai suhteesi seksuaalisuus mietityttää, otathan yhteyttä.

Kevät terveisin;

Marika Leppänen

0505331989 (klo 8-17)

marika.leppanen@yahoo.com

Mitä päälle syksyn leikkeihin?

 

Minkä kokoiset välikausivaatteet kasvavalle lapselle? Mikä on vesipilari? Hitsataanko kurahanskoja ihan oikeasti?

Aina ei ole helppoa valita lapselle vaatteita teknisillä ominaisuuksilla, ja lapsen hurja kasvutahtikin tuottaa päänvaivaa. Valotamme nyt hieman näitä ajankohtaisia kysymyksiä. Jos nämä ovat sinulla jo hallussa, onnea siitä. Voit tutustua välikausivaatteisiin täällä >>     Jos kaipaat hieman vinkkejä, jatka toki lukemista.

Välikausivaatteiden alle on hyvä hankkia fleece- tai villavälipuku. Syksyllä ja keväällä olla aamuisin kylmä, mutta päivällä ilma lämpenee. Kerrospukeutuminen tekee säänmukaisen pukeutumisen helpommaksi, kun välipuvun voi ottaa pois päivällä ilman lämmetessä. Kevyet, ilmavat kerrokset, jotka hengittävät ja siirtävät kosteutta ulospäin, auttavat pitämään olon mukavan lämpimänä.

Vesipilari ilmaisee kankaan vedenpitävyyden. Se kertoo, kuinka paksun vesimassan painon kangas kestää, ennen kuin vesi läpäisee sen. Arvo on kuvitteellisen vesipylvään korkeus millimetreinä. Esimerkiksi 3 000 mm hylkii vettä ja suojaa satunnaisilta sadekuuroilta, 5 000 mm on täysin vedenpitävä sateessa oleiluun ja 10 000 mm kestää lätäköissä istumistakin. Vesipilariarvo heikkenee jonkin verran käytössä ja pesuissa, joten usealla lapsella käytössä ollut tuote ei todennäköisesti omaa enää samoja pilareita kuin uutena.

Lasten vaatteissa hengittävyys on tärkeää, sillä lapset liikkuvat paljon, jolloin keho tuottaa lämpöä ja jäähdyttää itseään hikoilemalla. Jollei hiki pääse kuivumaan, lapsen tulee herkästi vilu. Kankaan hengittävyysarvo kertoo, kuinka hyvin kangas läpäisee vesihöyryä. Hengittävyys ilmaistaan luvulla g/m2/24 h, eli kuinka monta grammaa kosteutta kangas läpäisee neliömetrin alalla vuorokaudessa.

Kulutuksen- eli hankauksenkesto testataan Martindale-testillä, kuinka paljon kangas kestää kulutusta. Testilaite hankaa kankaan pintaan kierroksia hiekkapaperilla, kunnes pari kankaan lankaa katkeaa. Ulkovaatteiden materiaali kestää yleensä 20 000 – 50 000 kierrosta, vahvimmat jopa 80 000 kierrosta.

Teipatut saumat. Vaatteen saumat on nurjalta puolelta sinetöity käyttäen kuumuudessa sulavaa teippiä. Tämä estää kosteuden pääsyn saumakohdista vaatteen sisäpuolelle. Ulkoiluasuissa teipataan usein vain ns. tärkeimmät saumat, jolloin esim. kainalon saumaa ei teipata, sillä siellä vedenpito ei ole niin oleellinen kuin vaikkapa lahkeissa.

Mm. sadeasuihin saadaan vedenpitävät saumat hitsaamalla kankaat yhteen kuumuuden avulla, niin ettei niihin synny ompeleista reikiä. Muitakin hitsaustapoja käytetään, kankaat voidaan liittää yhteen vaikkapa ultraäänen avulla.

Entäs koko?

Nyt kun olet valinnut juuri sinun lapsellesi sopivat ulkoiluvaatteet, joissa on käyttötarkoitukseen sopivat vesipilarit ym. ominaisuudet, minkä kokoisen vaatteen ostat lapsellesi? Meneekö syksyllä ostettu välikausitakki vielä keväällä? Liian suurella kasvuvaralla ostetut vaatteet haittaavat liikkumista, ja voivat jäädä johonkin kiinni. Liian pienet vaatteet taas kiristävät ja rajoittavat leikkejä, lisäksi nilkat ja ranteet vilkkuvat.

Yleensä vaate, joka on senttikooltaan hieman isompi kuin lapsi, sisältää tarpeeksi kasvunvaraa koko sille kaudelle, jolle vaate on suunniteltu (syksy-talvi tai kevät-kesä). Esimerkiksi jos lapsi on 100 cm:n mittainen, olisi koko 104 hänelle todennäköisesti oikea valinta. Verkkokaupoissa on useimmiten kokotaulukko, jolloin lasta mittaamalla löydät sopivan koon. Vaatteitta ostaessa olisi hyvä kokeilla niitä, ja tehdä muutamia jumppaliikkeitä:

  • Kun lapsi kyykistyy, haalarin selkäosa ei saisi kiristyä liikaa, vaan haarasta niskaan on oltava riittävästi pituutta.
  • Haalarin tai takin hihat ovat tarpeeksi pitkät, kun ranteet pysyvät suojattuina myös lapsen nostaessa kätensä sivuille.
  • Pitkäselkäiselle tai vantteralle lapselle kannattaa ottaa hieman isompi koko.
  • Säädettävä vyötärö auttaa haalarin liian pituuden kokoamisessa.
  • Housujen lahkeissa on usein kuminauha tai säätö, jonka avulla voit estää lahkeensuuta joutumasta jalan alle.

 

Kuvassa on 104 kokoinen haalari puettuna 98 cm, 104 cm ja 110 cm mittaiselle, normaalivartaloiselle lapselle

Oikean kokoisten kenkien ostaminen on hieman haasteellista, etenkin pienelle lapselle. Kengän koko on hyvä tarkistaa 2-3 kuukauden välein, sillä lapsen jalka kasvaa kohisten. Mittaa lapsen jalka päivän päätteeksi, lapsen seistessä sukat jalassa. Mittaa molemmat jalat, sillä jalat voivat olla erikokoiset. Valitse koko isomman jalan mukaan ja lisää 1,5cm liikkuma- ja kasvuvaraa.

Jalan pituus sentteinä + 1,5cm = kengän koko

Haalari on lapsen ’työvaate’, jota käytetään monta tuntia päivässä, joka päivä. Siksi kaikkein tärkeintä on suojaavuus ja käyttömukavuus, jotta lapsi voi huoletta hyppiä lätäköissä, kieriä lehtikasoissa ja kiipeillä puissa. Mitä toiminnallisempi asu on, sitä pitempään lapsi voi ulkoilla kastumatta ja kylmettymättä. Kun asu lisäksi on helppo pukea ja miellyttävä käyttää, on ulos lähteminen kivaa.

Mukavaa ulkoilua, oli sää mikä tahansa!