Parisen viikkoa on nyt harjoiteltu päiväkodissa käyntiä. Isommat veljekset juoksevat
innoissaan leikkimään uusien ystävien kanssa. Pienin on sitten joutunutkin koville,
mussukka ? Hän on tietenkin jäänyt itkemään joka kerta (olisihan se ollut yllätys jos hän olisi sinne kädet ojossa juossut ;)
Kyselin pojilta, että ovatko saaneet kavereita ja ovatko hoitajat mukavia. Olivat saaneet jo kavereita ja heillä on kuulemma kivoja leikkejä. Yksi hoitaja on kuulemma kiva kun se kuuntelee ja toinen sen takia kun hänellä on niin pehmeä käsi, kuin muovailuvahaa. Ihana tuo lasten mielikuvitus! Heillä on tapana, että kun lapsi lähtee niin sanotaan kädestä pitäen moi moi. Mielestäni aivan upea pieni tapa kasvattaa lapsia hyviin käytöstapoihin.
Näistä käytöstavoista, jotka jopa meiltä vanhemmilta välillä unohtuu. Päiväkodissa olivat tehneet kyselyn, missä lapset yleensä syövät ruokansa ja vain ja ainoastaan yksi viidestä lapsesta sanoi syövänstä pöydän ääressä. Onko siis joku ihme etteivät lapset syö nätisti päiväkodeissa tai jopa kouluissa kun ovat tottuneet, että saavat pomppia kesken ruokailun mihin vaan ja koska vaan? Aikas hurjan kuuloiset luvut…yksi viidestä on jo paljon!?
Kirjoittelemisiin,
Mia
0 kommenttia:
Lähetä kommentti