Tiesitkö, että suorien vatsalihasten erkaumaa esiintyy ihan jokaisella raskaana olevalla äidillä?
Vatsalihasten erkauma saattaa herättää useita kysymyksiä. Heikentääkö mahdollinen erkauma elämänlaatuani synnytyksen jälkeen? Onko minulla kipuja? Voinko tehdä samoja asioita kuin ennen raskautta? Näyttääkö keskikehoni oudolta vai tuntuuko se ihan omalta?
Äitiysfysioterapeutti Maria Jokela kertoo meille vastauksia näihin kysymyksiin. Hänen mukaansa ilouutinen on kuitenkin se, että useimmiten keskikehon toiminta palautuu ennalleen. Jos kehosi tuntuu voivan ihan hyvin, niin erkauman leveyttä ei kannata tuijottaa sokeasti.
Jokaisella äidillä on erityinen keho
Jokainen äiti on erilainen ja se tarkoittaa myös sitä, että jokaisen kuntoutumispolku on omanlaisensa. Ei voida siis antaa kaikille sopivaa kaavaa siitä, miten erkauma kuntoutuu. Me ihmiset olemme monimutkaisia tapauksia, joten massatuotannon sijasta tarvitaan usein mittatilaustyötä. Vaikka erkauma on tällä hetkellä melkoisen kuuma peruna, on sen syntymisestä, ehkäisemisestä ja kuntouttamisesta vaikea saada näyttöön perustuvaa tutkimusta. Käytännön ja konkareiden tekemän työn perusteella alkaa ainakin äitiysfysioterapeuttien keskuudessa olla melko yhteneväinen näkemys siitä, mitä erkauman kuntouttamisessa tulisi huomioida. Tämän tien etulinjassa on kulkenut äitiysfysioterapeutti Ira Rissanen, jota voidaan kiittää asian tuomisesta äitien tietoisuuteen.
Mikä ihmeen erkauma?
Ensinnäkin tärkeä viesti kaikille äideille on se, ettei erkaumassa mitään ole revennyt! Suorat vatsalihakset siis erkanevat toisistaan, koska niitä yhdistävä valkoinen jännesauma venyy ja ohenee. Jännesauma myös palautuu spontaanisti noin kahden kuukauden aikana synnytyksestä. Sen jälkeen paranemista tapahtuu vielä vuoden ajan synnytyksestä, tosin hitaammin.
Apua, en halua erkaumaa
Voiko raskaana ollessa sitten jotenkin itse vaikuttaa siihen, että synnytyksen jälkeen keskikehon toiminta palautuisi ennalleen? Voi ja ei voi. Monikkoraskaudelle ei oikein voi mitään, kuten ei esimerkiksi lapsiveden määrälle. Tutkimusten valossa myös synnyttäjän korkea ikä ja aiemmat raskaudet ovat riskejä. Myös sektio vaikuttaa erkaumariskiin.
Odottaja voi joltain osin pyrkiä vaikuttamaan siihen, ettei tietoisesti lisää erkaumariskiä välttämällä raskaita nostoja tai muuten todella kuormittavan liikunnan harrastamista. Välttämisen lisäksi kannattaa pysyä aktiivisena raskauden ajan, oman voinnin sallimissa rajoissa. Omaan ryhtiin kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota sekä harrastaa monipuolisesti kevyttä liikuntaan. Raskausaikana painopiste nimittäin siirtyy eteenpäin ja usealla alaselän notko kasvaa. Asennon hallinnalla tarkoitetaan yksinkertaistetusti sitä, että odottaja pyrkii säilyttämään alaselän neutraalin asennon korostuneen notkon sijaan. Toki huomiota tulee kiinnittää asentoon kokonaisuudessaan.
Grand Canyon vatsassa
Mistä sitten voi tietää, onko itsellä ongelmaa? Sen sijaan, että tekee netin syövereistä löytyviä kotitestejä, kannattaa keskittyä omiin oireisiin. Jos erkauma on jäänyt vaivaamaan, valittavat äidit usein sitä, että he näyttäävät kuin olisivat viidennellä kuulla raskaana. Toisaalta selinmakuulla vatsan keskilinjaan voi muodostua kuoppa ja vatsan alueen iho voi tuntua ohuelta ja ryppyiseltä, sekä ylösnoustessa usein keskilinja pullistuu. Suorien vatsalihasten erkauma on siis sekä esteettinen että toiminnallinen ongelma.
Jokainen voi itse tunnustella vatsan keskilinjaa, ja jos siitä tuntee elimet läpi, on hyvä hakeutua ammattilaisen arvioitavaksi. Näkyvin oire on vatsan pullottaminen ja ilman kertyminen vatsaan. Syke saattaa tuntua ja näkyä vatsan keskilinjassa. Myös vatsallaan olo voi olla epämiellyttävää. Alaselän oireet ovat yleisiä, kuten myös vaikeus saada yhteyttä lantionpohjan lihaksiin. Myös virtsan- sekä ulosteenkarkailua saattaa esiintyä laskeumien lisäksi. Jopa hengittäminen voi tuntua rajoittuneelta. Vaikka tietäisi millainen on hyvä asento, niin keho hakeutuu vain lysähtäneeseen ryhtiin. Sitä ei vain jaksa. Tämä ei ole kaikenkattava lista, mutta se antaa hieman suuntaviivaa omien oireiden tutkimiseen. Joskus äidillä voi olla lähes kaikki oireet tai sitten löytyy vain yksi oire.
Älä jämähdä erkauman leveyteen
”Kuinka leveä sen jännesauman pitää olla?” kuulen usein. Tärkeintä ei ole välttämättä se mitta, vaan se, miltä jännesauma tuntuu ja miten keho toimii. Jos keho toimii hyvin eikä sinulla ole oireita, älä huolehdi! Tavoitteena on, että jännesaumaan saadaan hyvä jäntevyys, kuin trampoliinissa. Tässä kohtaa muistuttaisin kotitestien harhaanjohtavuudesta. Usein kehotetaan tunnustelemaan suorien vatsalihasten välistä tilaa vatsarutistusta tehdessä. Se voi hyvin olla varsin pieni jännityksessä. Levossa voi kuitenkin tapahtua niin, että jännesauma on leveä ja heikko. Eli jännitysmitta ei varsinaisesti kerro koko totuutta. Tiivistettynä voisi sanoa, että vatsarutistustesti antaa kehon toiminnasta kovin vähän tietoa. Kehon toimintaa tarkastellaan lisäksi monella muulla tavalla. Välillä tuntuu, että äitiysfysioterapeutin nimikkeen sijasta voisin kutsua meitä yksityisetsiviksi.
Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki
Keskikeho, core, korsetti, ja mitä niitä nimityksiä nyt onkaan. Siihen kuuluu koko paketti lantionpohjan ja pallean väliltä. Erkauman kuntoutuksessa täytyy huomioida koko keho lantionpohjasta hengitykseen, eli haastetta riittää. Mutta hyvin usein oikeanlaisella kuntoutuksella tilannetta pystytään korjaamaan ja elämänlaatua parantamaan. Joissain tilanteissa päädytään kuitenkin leikkaukseen eikä sekään ole maailmanloppu. Kuntoutuminen vaatii äidiltä pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista, terapeutilta ammattitaitoa mahdollistaa kehon palautuminen manuaalisin käsittelyin sekä jännesaumaa kuntouttavin harjoittein, unohtamatta ravintoa ja nesteytystä.
Vaikka naisen keho joutuukin koville raskauksissa ja synnytyksissä, voisin silti kliseisesti sanoa, että kyllä ne meidän pienet ihmeet ovat kaiken tämän arvoisia!
Äitiysfysioterapeuttista apua
Äitiysfysioterapeutti on erikoistunut raskausajan ja synnytyksen jälkeiseen fysioterapiaan ja tukee äitiä kokonaisvaltaisesti voimaan hyvin. Äitiysfysioterapeutti tukee synnytyksestä palautumisessa ja on erikoistunut suorien vatsalihasten erkauman kuntouttamiseen. Myös sektio- ja episiotomia-arpien hoito on oleellinen osa äitiysfysioterapiaa, sillä kiinnikkeiset arvet vaikuttavat kehoon laajalti.
Lue lisää äitisyfysioterapiasta: http://yhdessapalvelut.fi/portfolio/aitiysfysioterapia
Lähteet:
Lee, Diana (2017) Diastasis Rectus Abdominis. A Clinical Guide for Those Who Are Split Down the Middle. Learn with Dieane Lee. Surrey, Canada.