Lapsen syntymä on uusi elämäntilanne koko perheelle. Seksuaalisuus ja seksi on saattanut jäädä jo raskauden ajalta taka-alalle mahdollisten loppuraskauden vaivojen vuoksi. Myös synnytyksen jälkeen seksi voi olla vieras ja pelottavakin asia. Synnytyksen jälkeinen seksuaalisuus varmasti mietityttää meidän naisten lisäksi myös kumppaneitamme. Seksuaalisuus edelleenkin saattaa olla asia, jota pidetään henkilökohtaisena eikä seksuaalisuutta välttämättä käydä läpi neuvolakäynneillä. Kuitenkin kehomuutosten lisäksi myös psyykkiset muutokset vaikuttavat seksuaalisuuteen.
Synnytyksen jälkeen seksi jää väistämättä hetkeksi, jälkivuodon (2-6 viikkoa) aikana ei yhdyntää suositella tulehdusriskin vuoksi, jos kuitenkin yhdyntää harrastaa on suositeltavaa käyttää kondomia. Hormonaaliset muutokset saattavat tehdä limakalvoista kuivat ja yhdynnän epämiellyttäväksi. Tähän apuna kannattaa käyttää laadukkaita vesi- tai silikonipohjaisia liukuvoiteita tai pyytää lääkäriltä esim. jälkitarkastuksen yhteydessä estrogeenia paikallishoitona kuivien ja hauraiden limakalvojen hoitoon. Myös lantiopohjalihasten oikea ja säännöllinen treenaaminen lisää seksuaalista nautintoa yhdynnässä. Lantiopohjalihasten treenaamiseen käytettyjä apuvälineitä, kuten geishakuulia olisi hyvä käyttää vasta jälkitarkastuksen jälkeen. Erilaisia asentoja ja paikkoja kannattaa rohkeasti kokeilla kumppanin kanssa ja se voi tuoda uudenlaista kipinää lakanoiden väliin. Seksiä kannattaa pikkuhiljaa kokeilla, omaa kehoaan kuunnellen. Seksiä ei kannata kuitenkaan jättää liian pitkäksi aikaa, sillä jo puolen vuoden seksittömyys voi aiheuttaa kynnyksen seksin uudelleen harrastamiseen tai heikentää parisuhteen kommunikointia.
Lapsen syntymän myötä tilanne on uusi koko perheelle. Puoliso saattaa tuntea mustasukkaisuutta tai ulkopuolisuutta uuden perheenjäsenen tulosta tai synnyttänyt kokee kehonsa muuttuneen niin, ettei koe itseään enää viehättäväksi kumppanin silmissä. Oman ja toisen seksuaalisuuden huomioiminen esimerkiksi pienillä huomionosoituksilla, ihailulla, kosketuksessa on tärkeää. Myös puolison kanssa puhuminen uudesta elämänmuutoksesta on äärimmäisen tärkeää. On tärkeää, että vanhemmuuden rinnalla pidetään huolta myös parisuhteesta. Jos parisuhde, seksi tai oma seksuaalisuus tuntuu synnytyksen jälkeen muuttuneen tai synnytykseen liittyy traumoja, kannattaa hakea apua omasta neuvolasta tai seksuaalineuvojalta. Pitää kuitenkin muistaa, että jokaisella on oikeus kieltäytyä seksistä, kuitenkin hellävaraisesti niin, ettei torju tai loukkaa toista.
Seksuaalisuus osana ihmisyyttä
Seksuaalisuus on perustarve ja osa persoonaa jokaisessa meissä. Se on ihmisyyden osa, jota ei voida erottaa muista elämän osa-alueista. Seksuaalisuus ei ole yhteenveto elämämme eroottisista piirteistä eikä seksuaalisuus ole yhdynnän synonyymi. Seksuaalisuus on mukana energiassa, joka saa meidät etsimään rakkautta, lämpöä, läheisyyttä ja ihmissuhteita. Seksuaalisuus vaikuttaa ajatuksiin, tunteisiin tekoihin ja reaktioihin sekä on yhteydessä henkiseen ja ruumiilliseen terveyteemme.
Seksuaalisuus onkin läsnä elämässä syntymästä kuolemaan ja jokainen itse on oman seksuaalisuutensa asiantuntija. Aikuisuuden seksuaalisuus kehittyy jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Se on kytköksissä siihen, miten lapsuudessa on hoivattu, ihailtu ja pidelty. Se perustuu myös kykyyn ja haluun antaa ja vastaanottaa ihailua. Eniten seksuaalisuuden kehitykseen merkitsevät jokapäiväiset viestit, joita lapselle annetaan heidän arvokkuudestaan, merkityksestään ja seksuaalisuutensa tärkeydestä. Vakavimmat ongelmat seksuaalisuuden kehitykselle tapahtuvat juuri nuoruudessa. Hyväksikäytön ja hylkäämisen lisäksi, yhtä vahingollista on, jos lasta jatkuvasti estetään seuraamasta luonnollista uteliaisuuttaan.
Mielen seksuaalisuus toimii jatkuvasti aktiivisena asiana jokapäiväisessä elämässämme, jos sallimme sen itsellemme. Merkittävä osa seksuaalisuuden prosessoinneista tapahtuu alitajunnassa. Tiedostamisen voi estää se, jos mieli on lukittuna johonkin muihin asioihin, kuten vakaviin ongelmiin elämässä. Joillekin ihmisille seksi voi olla turhauttavaa ja toistuvien ongelmien lähde, mutta useimmille elämää rikastuva asia ja auttaa tuntemaan oman olon paremmaksi. Seksi voi olla keskeinen osa identiteettiä, se tarjoaa väylän ilmaista itseään ja luoda omaa kehonkuvaa. Seksi myös edistää merkittävällä tavalla parisuhteiden onnellisuutta ja sitoo kumppaneita toisiinsa. Ja jos se ei suju, se voi olla myös ratkaisevassa asemassa siihen, että kahden ihmisen tiet erkanevat.
Mielen seksuaalisuus on siis hieno voimavara. Seksuaalisuutemme värittää arkipäiväämme, johdattaa nautinnollisiin kokemuksiin sekä tekee mahdollisesta parisuhteesta kokemisen arvoisen elämyksen. Seksuaalisella tyytyväisyydellä onkin suuri yhteys parisuhteen ja koko elämän onnellisuudelle. Ajattelun ja keskittymisen avulla voi vaikuttaa paljonkin omaan seksuaalielämään ja sen nautittavuuteen, kun taas kielteiset ajatukset voivat johtaa kielteisiin tunteisiin ja nautinnon estymiseen. Kielteisissä ajatuksissa ovat esimerkkeinä ne ajatukset, ettei usko näyttävänsä hyvältä kumppanin silmissä, pelko omasta seksuaalisesta epäonnistumisesta, ajatukset passiivisuudesta, kontrolloiduksi tulemisesta, hyväksikäytöstä, irrallisuudesta ja kiintymyksen puuttumisesta. Tyytyväisyys syntyy siitä, että on tyytyväinen siitä mitä itsellä jo on. Tyytymättömyys ja kärsimys syntyvät taas siitä, jos haluaa jotain sellaista mitä ei voi saada. Tämä periaate sopii myös hyvin seksuaalielämään.
Vaikka seksuaalisuus onkin yksi elämän peruspilareista, tuntuu että siitä edelleen vaikea puhua arjessa. Terveydenhuollossa, varsinkaan julkisen puolen terveydenhuollossa seksuaalisuutta harvoin huomioidaan. Tieto seksuaalisuudesta jää kovin pitkälti oman aktiivisuuden varaan. Miksi seksuaalisuudesta sitten on niin vaikea puhua? Monet varmasti ajattelevat seksuaalisuuden olevan ihmisen oma asia, mutta jos on vaikka ongelmia parisuhteessa, itsetunnossa, seksin harrastamisessa, tukea ja apua saattaa olla yllättävän vaikea saada. Seksuaalisuudesta ja varsinkin ongelmista voi olla vaikea puhua jopa läheisille.
Jokaisen meistä tulisi tarkastella ainakin kerran elämässään omaa seksuaalisuuttaan, sen historiaa ja nykyhetkeä. Onko minun seksuaalisuuteni sellaista, kun sen haluaisin olevan? Onko seksielämäni tyydyttävää ja jos ei niin miksi? Miten voisin omalta osaltani parantaa seksuaaliterveyttäni? Myös seksuaalineuvojalta saa apua seksuaaliterveyttä koskeviin asioihin ja ongelmiin, eikä asioiden kanssa kannata jäädä yksin.
Blogitekstin kirjoittaja:
Koulutukseltani olen seksuaalineuvoja ja sairaanhoitaja. Ihmisten seksuaaliterveyden ylläpitäminen ja seksuaaliongelmissa auttaminen ovat lähellä sydäntäni. Seksuaalisuus kuuluukin kaikille, ikää tai sukupuolta katsomatta. Seksuaalisuus on monialainen käsite eikä missään nimessä vain yhdynnän synonyymi. Seksuaalisuuteen kuuluu mm. kulttuuri, asenteet, media, seksi, suhteet, minäkuva, historia. Valitettavasti oman seksuaaliterveyden ylläpito ja mahdollisten ongelmien ratkaisu mielletään usein ihmisen omaksi henkilökohtaiseksi asiaksi ja kynnys avun hakemiseen voi olla suuri. Kuitenkin jos oma seksuaaliterveys jostain syystä ei voi kovin hyvin, se vaikuttaa usein myös henkiseen ja fyysiseen terveyteen. Toivon, että ihmisillä olisikin matalampi kynnys hakeutua seksuaalineuvojalle, jos oma seksuaalisuus mietityttää.
Seksuaalineuvonnassa voidaan käsitellä hyvinkin intiimejä ja arkojakin asioita, joten seksuaalineuvonta on täysin luottamuksellista sekä yksilöllistä. Seksuaalineuvonnasta voit saada apua ja tukea mm. parisuhteeseen, oman itsetunnon ja identiteetin vahvistamiseen, haluttomuuteen, orgasmi- tai erektio-ongelmiin, yhdyntäkipuihin, synnytyksen jälkeiseen seksuaalisuuteen ym. Seksuaalineuvontaan voi tulla yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Koskaan ei ole liian myöhäistä hakea apua ja tulla keskustelemaan.
Pidän omaa seksuaalineuvonta vastaanottoa Turun Verkahovissa. Vastaanotolle saa tulla kuka tahansa. Minut saa kiinni puhelimitse tai ajanvarauksella. Teen myös luentoja ja koulutusta seksuaaliterveydestä. Jos oma tai suhteesi seksuaalisuus mietityttää, otathan yhteyttä.
Kevät terveisin;
Marika Leppänen
0505331989 (klo 8-17)
marika.leppanen@yahoo.com